Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Tilasto koostetaan EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle toimitettavista päästötiedoista. Kioton pöytäkirjan mukaisten kasvihuonekaasujen vuosittainen raportointi YK:n ilmastosopimukselle sisältää määrämuotoisen päästölaskennan (raportointitaulukot, CRF-taulut) ja niihin liittyvän taustaraportin (National Inventory Report). YK:n ilmastosopimuksen ja sen alaisen Kioton pöytäkirjan lisäksi kasvihuonekaasut on raportoitava EU:lle vuosittain. Tilastokeskus toimii Suomen kansallisena inventaarioyksikkönä.

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Avainluokka

Kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa priorisoitava päästöluokka, koska sillä on huomattava vaikutus maan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin, päästöjen/poistumien määrään ja/tai kehitykseen.

Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio)

Biomassasta peräisin ovat hiilidioksidipäästöt syntyvät biomassan poltosta. Myös biohajoaminen esim. kaatopaikoilla ja jätevedenkäsittelyssä aiheuttaa bioperäisiä CO2-päästöjä, mutta näitä ei arvioida erikseen. Biomassaksi lasketaan esimerkiksi puu, biokaasu, jätevesilietteet ja biohajoavat jätteet. Suomessa polton bioperäisistä CO2-päästöistä suurin osa syntyy metsäteollisuudessa mustalipeän poltosta sekä teollisuuden puutähteiden ja metsätähteiden käytöstä energiatuotannossa. Polton bioperäisiä CO2-päästöjä ei lueta mukaan kasvihuonekaasuinventaarion energiasektorin päästöihin koska ne sisältyvät maakäyttösektorin hiilivarastonmuutoksiin.

Dityppioksidi (N2O)

Dityppioksidi (ilokaasu) on otsonikatoa aiheuttava aine ja merkittävä kasvihuonekaasu. Sen kasvihuonekaasuilmiötä lisäävä vaikutus painoyksikköä kohden on noin 300-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Suurin dityppioksidipäästöjen aiheuttaja on maatalous.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet pl. metaani (NMVOC)

NMVOC on yleisnimitys helposti haihtuville orgaanisille yhdisteille, poislukien metaani. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu muun muassa palamisprosessissa sekä liuottimien käytöstä. Typen oksidit (NOx) ja NMVOC-yhdisteet reagoivat auringon säteilyn vaikutuksesta, jolloin syntyy otsonia.

Hiilidioksidi

Hiilidioksidi (CO2) on merkittävin ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista. Valtaosa ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista on peräisin fossiilisten polttoaineitten (mm. öljyn, kivihiilen ja maakaasun) käytöstä. Toinen merkittävä päästölähde on trooppisten metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset.

Hiilidioksidiekvivalentti

Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Ilmastosopimus

Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus (UN Framework Convention on Climate Change, UNFCCC), joka allekirjoitettiin Rio de Janeirossa 1992.

Kasvihuonekaasu

Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitavat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O sekä fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut (HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6 ja typpitrifluoridi NF3). Muita merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, otsoni sekä Montrealin pöytäkirjan alaiset nk. CFC- ja HCFC-yhdisteet. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä haittaamalla auringon lämpösäteilyn pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen.

Kasvihuonekaasuinventaarion raportointisektori

Kasvihuonekaasuinventaariossa päästöt raportoidaan seuraavilta sektoreilta: Energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa Maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt Jäte: kaatopaikat, kompostointi ja jätevesien käsittely lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla NMVOC- ja CH4-päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt

Lähde

Prosessi tai toiminta, joka vapauttaa kasvihuonekaasun, aerosolin tai kasvihuonekaasun esiasteen ilmakehään.

Maankäyttöluokka

Maankäyttöluokka määräytyy maan pinnalla sen yläpuolella vallitsevan ensisijaisen (pääasiallinen käyttötapa) tai taloudellisesti merkittävimmän maankäyttömuodon perusteella. Maa-alueet luokitellaan niiden käytön ja toisaalta sen mukaan, mitä maan pinnalla joko luontaisesti tai ihmistoiminnan vaikutuksesta on. Tietty alue voi kuulua vain yhteen maankäyttöluokkaan. Alueen käytöllä tarkoitetaan sen tosiasiallista käyttämistä johonkin tarkoitukseen, ei esimerkiksi potentiaalista tai suunniteltua käyttöä.

Metaani (CH4)

Metaania syntyy orgaanisten ainesten - esimerkiksi lannan, jätevesilietteen tai biohajoavan jätteen - mätänemisen ja mädätyksen yhteydessä. Lisäksi sitä syntyy kotieläinten ruoansulatuksessa, joka on suurin metaanipäästöjen lähde Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Edellä mainittujen ohella metaania syntyy epätäydellisessä palamisessa ja haihtuu maa- ja biokaasun käsittelyssä, siirrossa ja jakelussa.

Nielu

Prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Myös sellaista hiilen varastoa, johon kertyy enemmän hiiltä kuin siitä vapautuu ilmakehään tai siirtyy toiseen varastoon, voidaan kutsua nieluksi. Hiilivaraston vuosittaista kertymää kutsutaan poistumaksi (hiilen poistuma ilmakehästä), jolle myös nielua käytetään synonyyminä, vaikka kyseessä onkin nieluvaraston vuosittainen kertymä.

Poistuma (ilmakehästä)

Hiilinielu sitoo jotakin hiiltä sisältävää kemiallista yhdistettä, yleensä hiilidioksidia. Tärkeimmät hiilinielut ovat meret ja metsät. Levät ja kasvit sitovat fotosynteesissä ilman hiilidioksidia biomassaksi. Metsien puuston biomassan kasvu sitoo merkittävästi hiiltä. Karikkeeseen, kuolleeseen puuhun ja maaperään kertyy hiiltä, mutta sitä myös vapautuu hajoamisprosessissa. Lisäksi meriin liukenee hiiltä hiilidioksidina ja muissa epäorgaanisissa muodoissa.

Päästöintensiteetti

Valitun päästön kokonaismäärä suhteutettuna nimettyä suuretta kohti. Esim. hiilidioksidiekvivalenttitonnia per arvonlisäys.

Päästökerroin

Valitun päästön määrä suhteutettuna nimettyä suuretta kohti, usein tämä suure on jokin tuotantopanos esim. hiilidioksidiekvivalenttitonni per käytetty polttoaine.

Uudelleenlaskenta

Inventaariolaskennassa käytetty vakiomenettely menetelmä- ja lähtöaineistojen muutoksien yhteydessä yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi on laskea estimaatit uudelleen kaikille inventaariovuosille käyttämällä samaa menetelmää ja yhtenäisiä lähtötietoja.

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Laadunvarmistus (SIMS 11.1)

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)