Toimialaluokitus 1995 toimii taloudellista toimintaa kuvaavien tilastojen tiedonkeruu- ja kuvauskehikkona. Sitä käytetään talouden eri alueita, kuten tuotantoa ja työllisyyttä kuvaavissa tilastoissa sekä kansantalouden tilinpidon tilastoissa.

Toimialaluokitus 1995:ssä on 17 pääluokkaa, joiden tunnus on kirjain (A-Q). Lisäksi luokituksessa on luokka X Tuntematon. Kaksi pääluokkaa (mineraalien kaivu ja teollisuus) on jaettu osaluokkiin, joiden tunnus on kaksi kirjainta (CA, CB jne.) Näitä kaksikirjaimisia luokkia on 16 kpl. Seuraavalla tasolla on 61 luokkaa, joilla on kaksinumeroinen tunnus. Nämä kaksinumeroiset luokat on yleensä jaettu kolminumeroisiin ja edelleen nelinumeroisiin ja viisinumeroisiin luokkiin. Luokituksen tarkin taso on viisinumeroinen. Tunnusjärjestelmä sisältää siis seuraavat tasot: * ensimmäisen tason, joka muodostuu nimikkeistä, joiden tunnuksena on kirjain (pääluokka) * välitason, joka muodostuu nimikkeistä, joiden tunnuksena on kaksi kirjainta (vain mineraalien kaivun ja teollisuuden pääluokissa) * toisen tason, joka muodostuu nimikkeistä, joiden tunnuksena on kaksi numeroa * kolmannen tason, joka muodostuu nimikkeistä, joiden tunnuksena on kolme numeroa * neljännen tason, joka muodostuu nimikkeistä, joiden tunnuksena on neljä numeroa * viidennen tason, joka on kansallinen tarkennus EY:n toimialaluokitukseen ja joka muodostuu nimikkeistä, joiden tunnuksena on viisi numeroa. Kaksinumerotasosta lähtien luokitus on hierarkkinen siten, että esim. viidennen tason numerokoodi kertoo suoraan mihin luokkaan kyseinen luokka kuuluu neljännellä, kolmannella tai toisella tasolla. Tietojen koodauksessa ja tallennuksessa ei ole tarkoitus käyttää kirjaintunnuksia. Ne on tarkoitettu lähinnä julkaisuihin, joissa toimialoja ryhmitellään karkeammalla tasolla. Tallennuksessa suositellaan käytettäväksi numeerista koodia. Luokkien nimikkeet eivät aina kuvaa kaikkia luokkaan kuuluvia toimintoja, vaan nämä kuvataan luokan määritelmässä. Tarkimman tason luokkia muodostettaessa on pyritty välttämään tapauksia, joissa luokkaan kuuluisi vähemmän kuin kolme yritystä tai toimipaikkaa. Suurten, usein julkisten, monopolien luokissa tätä sääntöä ei ole noudatettu. Toimialaluokituksen luonne: Toimialaluokituksen avulla ryhmitellään luokkiin samankaltaisia toimintoja, joita kutsutaan toimialaluokiksi tai lyhyesti toimialoiksi. Toiminnot ovat samankaltaisia, kun ne ovat tuottamiensa hyödykkeiden, tuotantopanostensa sekä tuotantoprosessinsa mukaan samankaltaisia. Kun toimialaluokitusta sovelletaan, on pidettävä mielessä, miten todelliset yksiköt (yritykset, yritystyyppiset yksiköt ja toimipaikat) esiintyvät tuotantoelämässä ja miten toiminnot yhdistyvät niissä. Toiminnot saattavat ryhmittyä toimipaikoissa muidenkin periaatteiden kuin raaka-aineiden, tuotantoprosessin tai tuotteiden samankaltaisuuden perusteella. Käytännön sovelluksissa toimialaluokitus on ensisijaisesti järjestelmä, jolla luokitellaan toimipaikkoja, kuten tehtaita, myymälöitä, toimistoja ja korjaamoita eri toimialaluokkiin. Toimipaikkojen lisäksi toimialaluokitusta voidaan soveltaa myös yritysten ja muiden tilastoyksiköiden luokitteluun. Toimialaluokkien määrittelyssä on erityisesti pyritty siihen, että tarkimman tason luokat ovat mahdollisimman homogeenisia. Homogeenisuutta kuvaavat erikoistumisaste ja peittävyysaste. Erikoistumisaste ilmoittaa, kuinka suuri osa tuotannosta tietyllä toimialalla on toimialalle ominaisia hyödykkeitä. Peittävyysaste ilmoittaa, kuinka suuri osuus tietylle toimialalle ominaisten hyödykkeiden kokonaistuotannosta tuotetaan toimialalla.

Luokitukseen vuonna 2000 tulleet muutokset: Sähkön tuotantoon ja jakeluun lisättiin uusi luokka 4014 Sähkön myynti ja välitystoiminta. Lisäksi joidenkin luokkien määritelmiin tehtiin pieniä lisäyksiä ja korjauksia.

Toimialaluokitus 1995 perustuu Euroopan Yhteisön toimialaluokitusstandardiin NACE Rev. 1:een, joka vahvistettiin uudistettuna vuonna 1990 (Council Regulation (EEC) No 3037/90 of 9 October 1990 on the statistical classification of economic activities in the European Community. Asetusta on muutettu 24.3.1993: Commission Regulation No 761/93 of 24 March 1993.). Asetus edellyttää, että kaikki EU-maat käyttävät NACE rev. 1:tä tai siitä johdettua kansallista luokitusta laatimissaan tilastoissa vuodesta 1993 lähtien asetuksessa mainittujen sääntöjen mukaan. Myös EFTA-maat noudattavat NACE Rev. 1:stä annettua asetusta vuodesta 1995 lähtien. TOL 1995 on otettu käyttöön Tilastokeskuksessa ja muissa valtion toimesta laadittavissa tilastoissa tilastovuodesta 1995 lähtien. Koska TOL 1995 on sidottu NACE Rev. 1:ä koskevaan asetukseen, sen rakenne on tarkoitus säilyttää sellaisenaan useita vuosia. Luokitusta, erityisesti luokkien sisältöä, voidaan kuitenkin täsmentää tarvittaessa erikseen julkaistavan hakemiston avulla. NACE Rev. 1 on uudistettu samanaikaisesti YK:n toimialaluokituksen ISIC Rev. 3:n kanssa. YK:n tilastokomissio vahvisti ISIC Rev. 3:n vuonna 1989. Luokitus on kaksinumerotasolla vastaava kuin NACE Rev. 1. YK:n toimialaluokitukseen verrattuna EU:n toimialaluokitus on tarkempi ja ottaa paremmin huomioon Euroopan talouselämän rakenteet.