Luokitusta käytetään Työssäkäyntitilaston pendelöintitietojen tuottamiseen. Helmikuussa 2023 päivitetty tilastollinen työssäkäyntialueluokitus perustuu 31.12.2021 työssäkäyntitilaston pendelöintitietoihin. Kuntajako on 1.1.2023 mukainen. Tilastokeskuksen tilastollinen työssäkäyntialueluokitus luotiin ensimmäisen kerran vuoden 1996 työssäkäyntitilaston pohjalta ja se otettiin virallisesti tilastointikäyttöön 1.1.2000. Tilastolliset työssäkäyntialueet on muodostettu työpaikkapendelöintitietojen perusteella. Niitä muodostettaessa ei oteta huomioon esim. demografisia, toiminnallisia tai aluetaloudellisia tekijöitä. Näin muodostunut työssäkäyntialuejako on luonteeltaan tilastollinen eikä sillä ole hallinnollisen aluejaon luonnetta. Työssäkäyntialuejako-luokitus ei ole kattava, sillä osa kunnista (päivitetyssä luokituksessa 113 kuntaa) ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.

Luokitus perustuu 31.12.2021 työssäkäyntitilaston pendelöintitietoihin ja 1.1.2023 kuntajakoon. Määritelmä: Keskuskunta muodostuu, jos siihen pendelöi vähintään yksi kunta, eikä keskuskunnasta pendelöi yli 25 prosenttia sen koko työllisestä työvoimasta mihinkään muuhun kuntaan. Kunta kuuluu keskuskunnan työssäkäyntialueeseen jos sen työllisestä työvoimasta vähintään 10 prosenttia työllisestä työvoimasta pendelöi keskuskuntaan. Kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen työssäkäyntialueeseen. Jos siitä pendelöi kahteen kuntaan vähintään 10 prosenttia, se kuuluu silloin siihen työssäkäyntialueeseen, johon siitä pendelöidään enemmän. Kunta voi myös kuulua työssäkäyntialueeseen jonkin toisen kunnan kautta, jos siitä pendelöidään tuohon kuntaan vähintään 10 prosenttia, mutta tuo kunta ei muodosta omaa työssäkäyntialuettaan vaan kuuluu jonkin toisen kunnan työssäkäyntialueeseen. Näiden pendelöintiehtojen mukaan päivitetty luokitus Työssäkäyntialueet 2023 sisältää 29 työssäkäyntialuetta, jotka muodostuvat 197 kunnasta. Työssäkäyntialue nimetään keskuskunnan mukaan ja sille annetaan kaksinumeroinen koodi. 113 kuntaa ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Työssäkäyntialueisiin kuulumattomat kunnat on merkitty koodilla ”99”.

Muutokset 1.1.2023 Kolme työssäkäyntialuetta poistunut: Haapajärven tk-alue (45) Maarianhaminan tk-alue (39) Pietarsaaren tk-alue (28) 1.1.2022 Pietarsaaren tk-alue (28) tuli uutena tk-alueena luokitukseen. 1.1.2021 Tornion tk-alue (47) tuli uutena tk-alueena luokitukseen. Haapajärven tk-alue (45) palasi luokitukseen. Kaksi työssäkäyntialuetta poistunut: Kemin tk-alue (37) Loimaan tk-alue (09) 1.1.2020 Kauhajoen tk-alue (46) tuli uutena tk-alueena luokitukseen. Kolme työssäkäyntialuetta poistunut: Parkanon tk-alue (13) Nurmeksen tk-alue (23) Haapajärven tk-alue (45) 1.1.2019 Jämsän tk-alue (29) tuli uutena tk-alueena luokitukseen. Neljä työssäkäyntialuetta poistui eli Alavuden tk-alue (41) Imatran tk-alue (40) Salon tk-alue (7) ja Äänekosken tk-alue (31). 1.1.2018 Haapajärven tk-alue (45) tuli uutena tk-alueena luokitukseen. Parkanon tk-alue (13) palasi tk-alueena luokitukseen. Pietarsaaren tk-alue (28), Kristiinankaupungin tk-alue (42) ja Keuruun tk-alue (32) putosivat pois luokituksesta. Aiemmin prosenttiluvut ilmaistiin kokonaislukuina ja pyöristettiin lähimpään kokonaislukuun. Uusimmassa luoki-tuksessa prosenttiluvut on laskettu yhden desimaalin tarkkuudella.

Työssäkäyntiluokitus on kansallisiin tarpeisiin laadittu luokitus.