Ensimmäinen asia on pohtia, mistä aiheesta julisteen haluaa tehdä. Ryhmässä on hyvä keskustella erilaisista aiheista ja siitä, mikä aihe kiinnostaa ja mihin kysymykseen haluaa löytää vastauksen.

Hyvä tutkimuskysymys on selkeä ja kiinnostava, ei liian vaikea mutta ei myöskään itsestäänselvä. Tutkimuskysymys kannattaakin määritellä melko tarkkaan, jotta se ohjaa riittävästi omaa tekemistä vaiheesta toiseen siirryttäessä.

Seuraavaksi suunnitellaan tietojen keruu eli se, miten aineisto kerätään. Ryhmä voi kerätä aineiston itse tai käyttää muiden tilastoja tuottavien tahojen valmiita, luotettavia tietoja. Jos aineistona hyödynnetään ulkopuolisia lähteitä, on hyvä muistaa tehdä lähdemerkinnät huolellisesti.

Vinkkejä tilastoaineiston keruuvaiheeseen saa tilasto-oppaista:

• Kuinka teen tilastotutkimuksen?
• Tilastojen lukutaito.

Tilastotutkimuksessa korkea laatu on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa tiedon käytettävyyteen ja johtopäätösten luotettavuuteen. Kannattaa pohtia ainakin seuraavia asioita:

• Vastaavatko aineisto ja yleisesti tunnustetut tosiasiat toisiaan?
• Kuinka hyvin otos edustaa perusjoukkoa, jota tutkitaan?
• Mitkä voivat olla mahdollisia virhelähteitä?
• Mitkä seikat voivat aiheuttaa vääristymiä tuloksiin?

Analyysivaiheessa on hyvä palauttaa mieleen tutkimuskysymys - mihin kysymykseen etsitään vastausta. Jos aineisto on itse kerätty, sen voi analysoida joko manuaalisesti paperilla tai tietokoneella.

Analysointivaiheessa aineistoon tutustutaan mahdollisimman perinpohjaisesti, jotta tärkeimmät havainnot tunnistetaan. Löydöksiä on hyvä havainnollistaa numeroin, taulukoiden ja erilaisten tilastokuvioiden avulla. Tyypillisimpiä kuvioita ovat pylväs-, viiva- ja piirakkakuviot. Hyödyllisiä aineiston tutkimiseen ovat myöskin tilastolliset suureet, kuten keskiarvo, moodi, mediaani sekä keskihajonta.

Johtopäätösten tekeminen on yksi tärkeimmistä työvaiheista. Tilastojulisteen tarkoitus ei ole olla vain satunnainen kokoelma tilastografiikkaa ja tilastollisia tunnuslukuja.

Sen tarkoituksena on ennen kaikkea osoittaa, että tulokset ovat syntyneet tilastollisen ajattelun ja päättelyn lopputuloksena, ja että havainnot tukevat alkuperäistä, tutkimuskysymyksessä asetetun ongelman ratkaisua.

• Ovatko kerätty aineisto ja tulokset mielenkiintoisia? Kenelle? Miksi?
• Millaisia päätelmiä voi tehdä tutkimustulosten perusteella? Mitä tulokset tarkoittavat, ja kenelle?
• Millaisia rajoitteita tiedonkeruumenetelmässä tai aineistossa havaittiin?
• Kuinka tutkimus olisi voitu tehdä paremmin?
• Syntyykö nyt tehdyn tutkimuksen perusteella uusia tutkimusaiheita?

Tilastojulisteessa tulee kertoa, mitä tutkittiin ja miten, esittää päätulokset, pohtia tuloksia analyyttisesti ja kuvata tärkeimmät johtopäätökset. Myös tutkimuskysymys kannattaa pitää mielessä esitystä suunnitellessa.

Tila on rajallinen, joten julisteessa esitettävien tietojen tapaa ja muotoa kannattaa pohtia huolella, ja ainakin on hyvä välttää saman asian sanomista kahdesti. Julisteessa kerrotaan tilastokuvioista keskeinen sisältö. Vaihteleva tyyli on keino pitää yllä mielenkiintoa, joten suositus on, että juliste sisältää erilaisia sisältöelementtejä.

Julisteella tulee olla napakka ja mielenkiinnon herättävä otsikko! Lähdemerkinnät tulee tarkastaa huolellisesti ja liittää osaksi työtä.

• Vinkkejä tilastotiedon esittämiseen: Tilastokuviot tutuksi -opas.