⁠Väkilukua ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan pääasiassa kolmen eri tilaston avulla. Rekistereihin perustuvien tietojen lähteenä on väestötietojärjestelmä.

Väestöstä löytyy tietoa niin sanottujen taustamuuttujien mukaan. Tällaisia muuttujia ovat esimerkiksi:

• ikä
• koulutus
• kansalaisuus
• kieli
• syntyperä
• syntymävaltio
• siviilisääty
• sukupuoli.

Tietoa väestöstä on saatavilla erilaisilla aluerajauksilla, kuten kunnat ja kuntiin pohjautuvat alueet, joita ovat esimerkiksi maakunta ja hyvinvointialue.

Tietosuojan vuoksi osaa tiedoista ei näytetä tietokantataulukoissa.

Esimerkki tietosuojasta: Kunnassa asuu alle 10 Norjan kansalaista, jolloin tätä tietoa ei tunnistamisriskin vuoksi näytetä.

Virallinen tilastotieto väkiluvusta ja väestön rakenteesta julkaistaan keväisin, ja se kuvaa tilannetta edellisen vuoden viimeisenä päivänä. Väestöstä julkaistaan kuitenkin ennakkotietoa kuukausittain. Ennakollinen tieto kuvaa aina toissakuukauden lopun tilannetta.

Lisäksi kolmen vuoden välein julkaistaan väestöennuste. Siinä lasketaan, mikä olisi tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena.

Väkilukuun vaikuttavat väestössä tapahtuvat muutokset, kuten syntymät, kuolemat ja muuttoliike. Kaikkia näitä muutoksia tilastoidaan omissa tilastoissaan.

Tähän tekstiä kunnittaisista väkiluvuista. Tähän selattava kuvio kuntien väkiluvuista väestörakenteessa, laitetaanko myös ennakkotilaston tiedot?

Paavo-tietokannasta saat keskeiset tiedot väestöstä postinumeroalueittain. Tiedot kuvaavat muun muassa asukkaiden ikää, tuloja ja työpaikkoja.

Tilastokeskus tuottaa tietoja väestöstä myös maksullisina tietokantoina esimerkiksi kuntien tarpeisiin kuntien osa-alueittain. Näitä tietoja on koottu Väestötilastopalveluun.

Väestötietojärjestelmä on väestötilastojen tärkein lähdeaineisto. Suomessa Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää väestörekisteriä eli väestötietojärjestelmää, jota käytetään laajasti eri hallinnonaloilla.

Suomi toteutti toisena maailmassa täysin rekistereihin perustvan väestölaskennan. Vuoden 1990 väestölaskenta toteutettiin käyttämällä apuna pelkästään erilaisia hallinnollisia rekistereitä.

Väestöennuste pyrkii kuvaamaan Suomen tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat niin sanottuja demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena.

Kunnittaisia ennusteita laskettaessa tuotetaan myös omavaraislaskelma, joka kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä.

Väestö tilastoina -oppaaseen on koottu perustietoja väestön tilastoinnista, väestöilmiöistä ja väestönkehityksestä.

Tähän jotain esittelytekstiä aiheesta.

Alle maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivun eka kuvio vieraskielisten, ulkomaan kansalaisten ym. määrästä. Ei siis tuo kuvio.

Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivu kokoaa tietoa maahanmuutosta ja Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista. Tiedot perustuvat koko yhteiskuntaa kuvaaviin rekisteriaineistoihin.

Suomessa väestötilastojen juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Varhaisimmat väestötiedot perustuvat veronkantoa varten tehtyyn henkikirjoitukseen ja seurakuntien ylläpitämiin kirkonkirjoihin. Suomessa ja Ruotsissa on maailman vanhin säännöllisesti vuosittain laadittu väestötilasto.

Väestötilastojen säännöllinen kerääminen ja laadinta alkoi Ruotsissa jo vuonna 1749, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Tällöin alettiin kerätä tietoja muun muassa väkiluvusta, syntyneistä, kuolleista ja avioliiton solmineista. Näitä tietoja on saatavilla StatFin-tietokannassa koko mittaushistorian ajalta, aina vuodesta 1749 lähtien.