Internetiä käytetään yleisimmin matkapuhelimella

Suomalaiset käyttävät internetiä ahkerasti. Neljä viidestä 16–89-vuotiaasta suomalaisesta (79 %) käytti nettiä useasti päivässä vuonna 2019. Alle 45-vuotiaista niin tekivät lähes kaikki. Vanhemmissa ikäryhmissä monta kertaa päivässä käyttäminen ei ole yhtä yleistä. 65–74-vuotiaista osuus oli 57 prosenttia ja 75–89-vuotiaista 23 prosenttia. Näissä kahdessa ikäryhmässä kaikki eivät ensinnäkään ole ottaneet nettiä käyttöön ja hekin, jotka ovat, eivät käytä sitä yhtä ahkerasti kuin nuoremmat. 65–74-vuotiaista internetin käyttäjistä 70 prosenttia käytti sitä useasti päivässä ja 75–89-vuotiaista vastaavasti 56 prosenttia.

Internetin käyttäjien osuus koko 16-89-vuotiaasta väestöstä oli 90 prosenttia. Luvut sisältävät sekä netin käytön yksityistarkoituksiin että työhön ja opiskeluun liittyvän käytön.

Yleisimmin suomalaiset käyttävät internetiä matkapuhelimellaan (80 %). Suomalaisista 83 prosentilla oli vuonna 2019 käytössään älypuhelin, joten lähes kaikki heistä käyttivät sillä nettiä. Suomalaisista 66 prosenttia käytti nettiä kannettavalla tietokoneella ja 44 prosenttia tabletilla.

Ikäryhmien välillä on eroja netin käytössä eri laitteilla. Lähes kaikki alle 45-vuotiaat käyttivät nettiä matkapuhelimellaan, mutta 65–74-vuotiaista osuus oli vain 54 prosenttia ja 75–89-vuotiaista 22 prosenttia. Älypuhelin on kuitenkin melko yleinen myös vanhemmilla ihmisillä (63 %:lla 65–74 vuotiaista ja 27 %:lla 75–89 vuotiaista), mutta he eivät käytä sillä nettiä yhtä yleisesti kuin nuoremmat.

Viranomaisten ja julkisten palvelujen verkkosivut koetaan helppokäyttöisiksi

Internetiä käytetään tyypillisesti asioiden hoitamiseen, medioiden seuraamiseen ja viestintään. Asioinnista yleisintä on verkkopankin käyttö. Vuonna 2019 verkkopankkia oli viimeisen kolmen kuukauden käyttänyt 85 prosenttia 16–89-vuotiaista. Netin kautta oli viimeisten kolmen kuukauden aikana ostanut tavaroita tai palveluita joka toinen suomalainen.

Viranomaisten ja muiden julkisten palveluiden kanssa asioiminen yksi yleisistä netin käyttötarkoituksista. 77 prosenttia oli hakenut tietoa viranomaisten tai muiden julkisten palvelujen verkkosivuilta. 66 prosenttia suomalaisista oli lähettänyt viimeisen vuoden aikana verkon kautta virallisen lomakkeen.

Vuoden 2019 tutkimuksessa kysyttiin viranomaisten sivuilta tietoa hakeneilta mielipidettä verkkosivujen helppokäyttöisyydestä. Enemmistö (64 %) heistä piti viranomaisten ja julkisten palvelujen sivuja melko helppokäyttöisinä ja 11 prosenttia erittäin helppokäyttöisinä. Vastaavasti yhdeksän prosenttia piti sivuja melko vaikeakäyttöisinä ja kaksi prosenttia erittäin vaikeakäyttöisinä.

Tilanne viranomaisten ja muiden julkisten palvelujen kanssa asioinnin helppokäyttöisyydessä on toisaalta hyvä – suurin osa verkkopalvelujen käyttäjistä pitää niitä yleisesti ottaen helppokäyttöisinä. Toisaalta parannettavaa vielä on, sillä melko suuri ihmisryhmä pitää sivuja melko tai erittäin vaikeakäyttöisinä. Helppokäyttöisyydessä on kyse sekä verkkosivujen ominaisuuksista että käyttäjien taidoista. Ikäryhmien väliset erot ovat pieniä 65-vuotiaisiin asti, mutta tutkimuksen kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä viranomaisten ja julkisten palvelujen verkkosivut koettiin hieman vaikeakäyttöisempinä kuin muissa ikäryhmissä.

Podcastit nuorten suosiossa

Internetin medioista suomalaiset seuraavat yleisimmin verkkolehtiä ja televisioyhtiöiden uutissivuja. Niitä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana lukenut 76 prosenttia 16–89-vuotiaista. Televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluja oli katsonut 70 prosenttia. Maksulliset tilausvideopalvelut (esim. Netflix, Viaplay) eivät ole yhtä suosittuja, niitä oli katsonut 47 prosenttia suomalaisista. Toisaalta internetin videopalveluita (esim. Youtube) oli katsonut 71 prosenttia.

Podcastien kuunteleminen on suosittua nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Podcasteja oli kuunnellut tai ladannut useampi kuin joka toinen 16–24 ja 25–34-vuotias. Vanhemmissa ikäryhmissä podcastien kuuntelu ei ole yhtä yleistä. Koko väestöstä kuunnelleiden tai ladanneiden osuus oli 26 prosenttia. Äänikirjat eivät ole suosittuja samaan tapaan kuin podcastit. Niitä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana kuunnellut tai ladannut 13 prosenttia väestöstä. Äänikirjat ovat suosituimpia 25–34 -vuotiaiden ikäryhmässä, josta niitä oli kuunnellut neljännes. Ikäryhmien erot äänikirjojen kuuntelemisen yleisyydessä eivät kuitenkaan ole kovin suuria.