Ylemmillä toimihenkilömiehillä oli pisin kokonaistyöaika 2020–2021, mikäli maatalousyrittäjiä ei lasketa mukaan. Ylempien toimihenkilömiesten jälkeen pisin kokonaistyöaika oli työntekijätaustaisilla miehillä ja yrittäjänaisilla. Sosioekonomisista ryhmistä maatalousyrittäjät ovat perinteisesti tehneet pisintä päivää Suomessa ja näin on ollut esimerkiksi vuosien 1999–2000 ja 2009–2010 ajankäyttötilastoissa. Valitettavasti 2020–2021 ajankäyttötutkimuksen aineistossa maatalousyrittäjien määrä oli liian pieni, jotta luotettavia tuloksia heidän ajankäytöstään voitaisiin julkaista.

eskimäärin naiset käyttävät päivittäin kotitöihin aikaa 3 tuntia 15 minuuttia eli 37 minuuttia enemmän kuin miehet. Toimintoon osallistuneilla sukupuolten välinen ero oli 23 minuuttia. Koko 10 vuotta täyttäneessä väestössä kotitöihin käytettiin aikaa syksystä 2020 syksyyn 2021 keskimäärin vajaat kolme tuntia päivässä (2 t. 57 min). Kotitöihin osallistuneilla aika oli keskimäärin 3 tuntia 19 minuuttia päivässä. Koronapandemiasta huolimatta aika kotitöihin osallistuneilla on pysynyt kutakuinkin samana kuin noin kymmenen vuotta sitten. Kotitöihin osallistuneiden määrä on kuitenkin pudonnut runsaasta 90 %:sta alle 90 %:iin.

Ero naisten ja miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on edelleen kaventunut, sillä miesten käyttämä aika kotitöihin on vuosikymmenestä toiseen lisääntynyt ja naisten käyttämä aika on vähentynyt. Keskimäärin miesten käyttämä aika kotitöihin on parissa vuosikymmenessä kasvanut 11 minuutilla päivässä ja kotitöihin osallistuneilla 17 minuuttia päivässä. Naisilla kotitöihin käytetty aika on puolestaan vähentynyt, mutta edelleenkin naiset käyttävät kotitöihin enemmän aikaa kuin miehet.

Myös miesten ja naisten tekemien kotitöiden sisällössä on tapahtunut jonkin verran lähentymistä. Esimerkiksi ostoksiin kummatkin käyttävät yhtä paljon aikaa, ja työlliset miehet käyttävät jopa hieman enemmän aikaa lastenhoitoon kuin työlliset naiset. Toisin on tilanne kotitalous- ja huoltotöissä. Naiset käyttävät miehiä selvästi enemmän aikaa ruoan valmistamiseen ja siivoukseen, mutta myös astianpesuun. Miehet käyttävät puolestaan edelleen naisia enemmän aikaa perinteisiin miesten töihin, kuten korjaus- ja rakennustöihin, kulkuneuvojen korjaukseen ja huoltoon sekä lämmitykseen ja vesihuoltoon.

Naisen vähentäneet kotitaloustöiden tekemistä

Eniten naisten kotitöihin käyttämä aika on vuosikymmenten saatossa vähentynyt kotitaloustöissä, kuten ruoan valmistuksessa, siivouksessa, astioiden pesussa, lastenhoidossa sekä ostoksissa ja asioinnissa. 1980-luvun loppuun verrattuna eniten on vähentynyt ruoanlaittoon käytetty aika (-14 min.) ja astioiden pesuun käytetty aika (-9 min.). Kotitaloustöiden vähenemisestä huolimatta naiset eivät ole siirtyneet perinteisesti miesten tekemiin huolto- ja korjaustöihin, sillä niihin naisten käyttämä aika on pysynyt viimeiset 20 vuotta yhtä vähäisenä.

Pihan ja eläinten hoitoon naiset käyttävät yhtä paljon aikaa kuin noin 10 vuotta sitten, mutta enemmän kuin 1980-luvun lopulla. Toisen kotitalouden auttamiseen korona-aikaan käytettiin enemmän aikaa kuin 1980-luvun lopulla, mutta vähemmän kuin vuosina 2009–2010. On mahdollista, että korona-aika on vaikuttanut eri tavoin avun anto- ja saantimahdollisuuksiin, mutta myös avun tarpeeseen.

Miehet käyttävät enemmän aikaa lastenhoitoon kuin koskaan aiemmin

Selvin muutos miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on tapahtunut lastenhoidossa. Miesten lastenhoitoon käyttämä aika on selvästi pitempi 2020-luvulla kuin aiempina vuosikymmeninä. Kyse on mitä ilmeisemmin sukupolvien välisistä eroista. Uusien sukupolvien isät käyttävät selvästi enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät 20–40 vuotta sitten.

Kulttuurisen muutoksen lisäksi asiaa on voinut omalta osaltaan vaikuttaa myös parantuneet mahdollisuudet isyys- ja vanhempainvapaiden vietossa. Lisäksi on mahdollista, että korona-aika on joissakin tapauksissa lisännyt mahdollisuutta ja tarvettakin lastenhoitoon, kun mahdollista isovanhempien apua ei ole ollut sopivaa hyödyntää. Toisaalta etätöissä voidaan sivutyönä hoitaa tai vahtia lapsia, johon käytettyä aikaa ajankäyttötutkimuksessa ei kuitenkaan ansiotyön yhteydessä huomioida.

Ruoan valmistaminen on pikkuhiljaa tullut entistä yleisemmäksi osaksi miesten ajankäyttöä ja on nyt selvästi yleisempää kuin 1980-luvulla, jolloin ruoanlaitosta tuli ehkä ensimmäistä kertaa jonkinasteinen yleisempi muoti-ilmiö. Toisen kotitalouden auttamiseen miehet käyttivät korona-aikaan selvästi enemmän aikaa kuin noin 10 tai 20 vuotta sitten.