Kiinteistöleasing on rahoitusleasingin muoto, jossa leasing-sopimuksen kohteena ovat kiinteistöt. Sale and leaseback -rahoitusjärjestely kiinteistöön kohdistuneena merkitsee sitä, että yritys myy omistamansa kiinteistön rahoittajana olevalle rahoitusyhtiölle. Tämän jälkeen rahoitusyhtiö välittömästi antaa vuokralle samaisen kiinteistön niin, että kiinteistön hallinta ja käyttö säilyvät koko ajan yrityksellä. Edelleen sovitaan yrityksen optio-oikeudesta saada kiinteistö takaisin omistukseensa tiettyjen edellytysten valitessa.

Eriteltyä tietoa kiinteistöleasingistä ja muusta sale and lease back -toiminnasta kerättiin rahoitusleasingtilastossa vuoteen 2008 asti. Vuodesta 2009 alkaen nämä sisältyvät tilastossa muuhun rahoitusleasingtoimintaan.

Käyttöleasing (operational leasing) on lyhytaikaista leasingiä, joka voidaan purkaa sopimusjakson aikana vuokralleottajan niin halutessa. Käyttöleasing on lähellä tavanomaista vuokrasopimusta. Käyttöleasingissä leasingkohde saatetaan vuokrata useammalle leasingilleottajalle peräjälkeen, eikä leasingkausi siis käsitä kohteen koko taloudellista käyttöikää. Leasingilleottajalla on myös mahdollisuus irtisanoa sopimus. Käyttöleasingsopimukset ovat usein bruttoleasingiä, jossa leasingilleantaja vastaa kohteen huollosta ja vuokrasta.

Rahoitusleasingin osapuolet ovat kohteen myyjä, rahoitusyhtiö ja vuokralleottaja.

Rahoitusleasingillä tarkoitetaan pitkäaikaista vuokrausta, jossa rahoittaja hankkii omistukseensa vuokralleottajan tarvitseman kohteen ja vuokraa sen edelleen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Rahoitusleasingin kohteena Suomessa ovat tavallisesti erilaiset koneet, laitteet ja kulkuneuvot.

Leasing-sopimus voi koskea myös rakennusta ja kiinteää omaisuutta. Rahoitusyhtiö rahoittaa kohteen hankinnan ostamalla laitteen sen myyjältä ja vuokraamalla se edelleen asiakkaalle.

Leasingkohteen omistaa rahoitusyhtiö eikä sopimuksen tarkoituksena ole se, että vuokralleottajasta tulee kohteen omistaja vuokrakauden päättyessä. Vuokralleottajalla on kohteen käyttöoikeus, ja vuokrakausi kestää yleensä kohteen koko taloudellisen käyttöiän.

Myynti tapahtuu kun leasingkohteen rahoittaja myy tuotteen leasingkauden päätyttyä vuokralleottajalle tai ulkopuoliselle.
Vuokrakauden lopussa on vuokralleottajalla mahdollisuus lunastaa vuokrattu esine itselleen jäännösarvon ilmoittamalla hinnalla (osto-optio) tai hankkii laitteelle ostajan.

Rahoituskohteen jäljellä olevan pääoma-arvon määrä.

Hankinta tapahtuu kun rahoitusyhtiö hankkii vuokralleottajan liiketoiminnassaan tarvitseman kohteen tuotteen myyjältä.
Vuokralleottaja valitsee itsenäisesti vuokrattavan esineen ja sen toimittajan, ja tekee tämän jälkeen leasing-sopimuksen rahoittajan kanssa.

Vuokralleottajan maksama leasing-kohteen vuokra, joka sisältää sekä esineen hankintahinnalle laskettavan koron ja käsittelymaksun, että esineen arvon kuoletuksen jäännösarvoa lukuunottamatta.

Sale and lease back -sopimuksella asiakas myy kohteen rahoitusyhtiölle ja vuokraa sen takaisin. Sale and lease back -järjestelyssä on tavallisesti vain kaksi osapuolta, rahoittaja ja asiakas. Järjestelmässä kohteen myyjä ja vuokralleottaja on yksi ja sama yritys sekä muodollisesti että asiallisesti. Tunnusomaista sale and lease back -järjestelylle on, että asiakas omistaa alun alkaen kohteen, joka on hänen hallinnassaan ja käytössään ja joka myös pysyy hänen käytössään koko rahoitusjärjestelyn ajan. Sale and lease back -järjestelyn kohteena voi olla joko irtain tai kiinteä omaisuus. Jälkimmäisessä tapauksessa on kyse kiinteistöleasingin eräästä muodosta.

Eriteltyä tietoa sale and lease back -sopimuksista kerättiin rahoitusleasingtilastossa vuoteen 2008 asti. Vuodesta 2009 alkaen sale and lease back -toiminta sisältyy tilastossa muuhun rahoitusleasingtoimintaan.