Tämä ei ole tilaston uusin dokumentaatio.
Teollisuuden uudet tilaukset: tilaston dokumentaatio
31.3.2023 voimassa ollut dokumentaatio
Tilaston perustiedot
Yleiskuvaus
Tilasto kuvaa yritysten uusien tilauksien kehitystä niiden tavaroiden ja palveluiden osalta, joiden tuotanto tapahtuu Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Teollisuuden uusien tilauksien indeksin tehtävänä on antaa nopeasti ja luotettavasti tietoa uusien tilauksien kehityksestä. Lisäksi tilaston kautta saadaan tietoa tulevasta tuotannon ja liikevaihdon kehityksestä.
Tilaston perusjoukko
Tilasto perustuu harkinnanvaraiseen otokseen. Perusjoukon muodostavat tilastoitaville toimialoille kuuluvat teolliset toimipaikat ja yritykset, jotka harjoittavat valmistustoimintaa Suomessa.
Tilastoyksikkö
Tilastoyksikkö on yritys tai toimialayksikkö.
Mittayksikkö
Tilaston tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja.
Perusajankohta
Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2015 (2015=100).
Viiteajankohta
Teollisuuden uudet tilaukset -indeksin viiteajankohta on kuukausi. Tilasto julkaistaan 40 päivän viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.
Viitealue
Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi julkaistaan koko maan tasolla. Teollisuuden uusissa tilauksissa kirjataan vain tapahtumat, joiden tuotanto on suunniteltu tapahtuvan Suomessa.
Kattavuus
Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto kattaa Toimialaluokitus 2008:n mukaiset pääluokkaan C teollisuus kuuluvat kaksinumerotason toimialat: 17, 20, 21, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksin tiedot julkistetaan toimialoittaisina indeksisarjoina. Julkaistavat indeksisarjat Teollisuus (uudet tilaukset) -aggregaattitoimialan lisäksi ovat Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17), kemianteollisuus (20-21) sekä metalliteollisuus (24-30).
Ajallinen kattavuus
Tilaston aikasarjan kuukausittaiset tiedot ovat saatavilla verkkosivuilla tammikuusta 2005 alkaen.
Jakelutiheys
Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Käsitteet
Alkuperäinen sarja
Indeksisarja, josta ei ole poistettu ei-tuotannollisten tekijöiden vaikutusta. Ei-tuotannollisia tekijöitä ovat esimerkiksi kuukauden työpäivien lukumäärän vaihtelut ja kausivaihtelusta aiheutuvat tuotannon muutokset.
Arvoindeksi
Arvoindeksi on mittari (suhdeluku), joka kuvaa nimellisarvon kehitystä suhteessa perusvuoden vastaavan arvoon. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan arvo on perusajankohdan arvosta. Siten kuukausitilastoissa tarkasteltavan kuukauden arvoindeksipisteluku kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia ko. kuukauden arvo on perusvuoden kuukausikeskiarvosta.
Indeksi
Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.
Kausitasoitus
Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen poistamista aikasarjasta. Tämän seurauksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Kun aikasarjasta poistetaan sekä kausivaihtelu että epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan aikasarjan trendi. Kauppa- tai työpäiväkorjatut sarjat puolestaan saadaan, kun alkuperäisen aikasarjan havainnoista poistetaan kauppa- tai arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tilastokeskuksessa aikasarjojen kausitasoituksessa käytetään Tramo/Seats -menetelmää. Tramo/Seats -menetelmässä esipuhdistus perustuu regressiomalliin (joka huomioi mm. äärihavainnot, arkipyhät ja viikonpäivärakenteen) ja varsinainen kausitasoitus aikasarjalle laadittuun ARIMA-malliin.
Kausivaihtelu
Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat.
Kotimaan uudet tilaukset
Teollisuuden kotimaan uudet tilaukset kuvaa teollisuuteen kuuluvien yritysten kuukauden aikana kotimaasta saamien uusien tilauksien arvoa. Saatujen uusien tilauksien katsotaan kuvaavan tulevaa tuotantoa ja kotimaan liikevaihtoa.
Paneelilaskenta
Paneelilaskennalla tarkoitetaan laskentamenetelmää, jota käytetään eräiden suhdannetilastojen tuottamiseen. Jos lähdeaineiston kertymä on vajaa uusimpina ajankohtina, laskentaan otetaan pääsääntöisesti mukaan ne tilastoitavat yksiköt, joilla on vertailukelpoinen tieto sekä tarkasteltavalta ajankohdalta että edellisen vuoden vastaavalta ajankohdalta. Tästä joukosta, paneelista, lasketaan muutos, jonka avulla edellisen vuoden vastaavan ajankohdan indeksistä voidaan laskea tarkasteltavan ajankohdan indeksi.
Perusvuosi
Aikasarjan perusajankohtaa kutsutaan perusvuodeksi. Perusvuotena käytetään pääasiassa viidellä jaollista vuotta. Julkistuksissa merkintänä perusvuodelle on esimerkiksi 2010 = 100 tai 2015 = 100. Perusvuoden indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Esimerkiksi kuukausittaisissa indekseissä perusvuoden kuukausien indeksipisteluvut kertovat tarkasteltavan muuttujan jakautumisesta eri kuukausille.
Perutut tilaukset
Tilaus katsotaan perutuksi, kun tavaran tai palvelun valmistaja katsoo, että aiemmin sovittu sopimus ei enää ole voimassa. Peruttuja tilauksia ei huomioida jälkikäteen uusien tilauksien indeksin laskennassa.
Revisio
Revisio tarkoittaa tietojen tarkentumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista.
Teollisuuden uudet tilaukset
Teollisuuden uudet tilaukset kuvaa teollisuuteen kuuluvien yritysten kuukauden aikana saamien uusien tilauksien arvoa. Saatujen uusien tilauksien katsotaan kuvaavan tulevaa tuotantoa ja liikevaihtoa.
Tilaus
Sopimus , jolla toimittaja sitoutuu toimittamaan tulevaisuudessa tilaajalle tilauksessa sovitun tavaran tai palvelun sopimuksessa mainittuun hintaan.
Tilauskanta
Tilauskanta on yrityksen kuukauden lopussa oleva toimittamattomien tilausten arvo.
Toimitukset
Kuukauden aikana toimitettujen tavaroiden tai palveluiden arvo.
Trendi
Trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta, joten esimerkiksi sääolojen ja lyhytkestoisten lakkojen vaikutus ei näy trendissä. Sen sijaan pysyvät muutokset, kuten esimerkiksi veronmuutoksista aiheutuva kysynnän kasvu, näkyvät trendissä. Trendin loppupään osoittaman suunnan tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa. Trendikuvaajan loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen.
Uudet tilaukset -indeksi
Arvoindeksi niille tavaroille ja palveluille, jotka on tarkoitus tuottaa Suomessa sijaitsevilla toimipaikoilla ja jotka toimitetaan joko kotimaahan tai vientiin.
Viennin uudet tilaukset
Viennin uudet tilaukset kuvaa teollisuuteen kuuluvien yritysten kuukauden aikana vientimaista saamien uusien tilauksien arvoa. Saatujen viennin uusien tilauksien katsotaan kuvaavan tulevaa tuotantoa, liikevaihtoa sekä vientiä.
Vuosimuutos
Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).
Luokitukset
Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tilaston tiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa. Tärkeimpiä syitä tietojen tarkentumiseen ovat tietojen täydentyminen tai korjaaminen takautuvasti sekä painorakenteen päivitykset. Lisäksi kausitasoitetut sarjat ja trendisarjat voivat muuttua, vaikka alkuperäisissä sarjoissa ei tapahtuisi muutoksia. Kausitasoituksessa käytettävät mallit päivitetään kerran vuodessa, jolloin revisiot voivat olla tavallista suurempia.
Oikea-aikaisuus
Tilaston tiedot julkaistaan 40 päivän viiveellä.
Täsmällisyys
Tilaston tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.
Vertailukelpoisuus
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastoa on tuotettu kuukausittain vuodesta 2005 alkaen. Tiedot on pyritty tekemään ajallisesti mahdollisimman vertailukelpoiseksi. Tilaston laskentamenetelmässä ja käytetyissä lähdeaineistoissa on kuitenkin tapahtunut ajan kuluessa muutoksia, joten tietoja ei voida pitää yli ajan täysin vertailukelpoisina.
Tilastojen välinen yhtenäisyys
Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudesta, julkaisemisviiveestä sekä tietosisällön laajuudesta siten, että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoihin kuuluu muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, joka kuvaa yritysten rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia kyseisen vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esimerkiksi yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan muutoksia.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Teollisuuden uudet tilaukset -indeksistä julkaistaan vain kuukausitiedot.
Sisäinen yhtenäisyys
Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto kuuluu suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Tilaston tietoja ei voida täysin verrata muihin teollisuuden alan suhdannekuvaajiin, koska toimialakattavuus on erilainen.
Myös indeksien laskentamenetelmissä on eroja. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksin laskennassa on käytössä over-the-year -menetelmä, jossa kutakin kuukautta verrataan edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa on käytössä annual overlap -menetelmä, jossa kutakin kuukautta verrataan edellisen vuoden keskiarvoon.
Myös indeksien laskentamenetelmissä on eroja. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksin laskennassa on käytössä over-the-year -menetelmä, jossa kutakin kuukautta verrataan edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa on käytössä annual overlap -menetelmä, jossa kutakin kuukautta verrataan edellisen vuoden keskiarvoon.
Lähdeaineistot ja tiedonkeruut
Lähdeaineistot
Otokseen kuuluvilta yrityksiltä tiedustellaan kuukausittain uusien tilauksien arvoa omassa tiedonkeruussa.
Tiedonkeruumenetelmä
Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksin verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Lisäksi tiedustelun vastauskatoa seurataan kuukausittain.
Tiedonkeruun tiheys
Teollisuuden uudet tilaukset -indeksin tiedot kerätään kuukausittain.
Menetelmät
Tiedon käsittely
Laskenta perustuu muutosestimointiin. Toimialoittainen summa lasketaan toimialaluokituksen 2-numerotasolle niiden yritysten tiedoista, joilla on vertailukelpoinen tieto sekä tarkasteltavalta kuukaudelta että edellisen vuoden vastaavalta kuukaudelta. Näin saaduista summista lasketaan toimialalle vuosimuutos. Tällä vuosimuutoksella korotetaan edellisen vuoden vastaavan kuukauden uusien tilauksien indeksiä. Vuosimuutoksen laskennassa otetaan huomioon myös yritysjärjestelyt ja toimialojen muutokset. Karkeamman toimialatason indeksit lasketaan painottamalla ne toimialaluokituksen 2-numerotason indekseistä. Painoina käytetään 2-numerotason estimaatteja koko populaation uusien tilauksien arvosta.
Aineiston/datan validointi
Aineisto tarkistetaan yritystasolla käymällä läpi kaikkien otokseen kuuluvien yritysten uusien tilauksien arvot laskettavalta kuukaudelta. Yrityksen laskettavan kuukauden arvoa verrataan aikasarjan aiempiin arvoihin. Lisäksi käydään läpi kaikki yritysjärjestelyt sekä yritysten lopetukset. Aineistoa verrataan myös tilaston kuvausalueen muiden tilastojen, kuten teollisuuden liikevaihdon ja teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoihin. Aineistossa havaitut virheelliset tiedot oikaistaan tai niiden vaikutus poistetaan.
Kausitasoitus
Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla käsitellään aikasarjoja. Menetelmällä poistetaan aineistosta vuoden sisäinen, miltei säännöllisenä toistuva vaihtelu. Tilastossa käytetään Tramo/Seats-menetelmää ja J-Demetra+ -ohjelmistoa. Lisäksi kausitasoitus perustuu ESS Guidelines on Seasonal Adjustment -ohjeisiin.
Lisätietoja kausitasoituksesta löytyy Tilastokeskuksen kotisivulta: Kausitasoitus
Lisätietoja kausitasoituksesta löytyy Tilastokeskuksen kotisivulta: Kausitasoitus
Periaatteet ja linjaukset
Organisaatio
Tilastokeskus
Organisaatioyksikkö
Taloustilastot
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilasto kuuluu niin sanottuihin herkkiin tilastoihin, joihin liittyviä tietoja saavat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (§ 24, 1 momentti, kohta 13) nojalla käsitellä ennen julkaisua vain erikseen nimetyt henkilöt. Tuloksia ei luovuteta käyttäjille ennen tilaston virallista julkistamispäivää.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilasto kuuluu niin sanottuihin herkkiin tilastoihin, joihin liittyviä tietoja saavat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (§ 24, 1 momentti, kohta 13) nojalla käsitellä ennen julkaisua vain erikseen nimetyt henkilöt. Tuloksia ei luovuteta käyttäjille ennen tilaston virallista julkistamispäivää.
Tietosuojaperiaatteet
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tilaston julkaisu ei sisällä yksikkötason tietoja. Toimialoja 20, 21, 24, 25, 26, 27, 28, 29 ja 30 ei julkaista erikseen, koska niissä on dominoivia yrityksiä. Nämä julkaistaan yhdistelmätoimialoina ja ne ovat mukana 17, 20-21, 24-30 Teollisuus (uudet tilaukset) -aggregaattitoimialan luvuissa.
Julkistamispolitiikka
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrottaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Saatavuus ja selkeys
Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus
Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä siihen.
Tietojen revisioitumislinjaukset
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.
Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.
Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.
Käyttäjien tarpeet
Tilaston tietoja käytetään yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Julkinen hallinto, elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin.
Laadun arviointi
Tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikköaineiston revisioita ja tehdään koherenssitarkasteluja muihin suhdannetilastoihin.
Laadunvarmistus
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)
Käyttäjien käyttöoikeudet
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.