Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kuukausittaisen kiinteähintaisen tuotoksen muutosta. Tilaston tarkoituksena on antaa nopeaa ja luotettavaa tietoa teollisuuden suhdannekehityksestä tarkalla toimialatasolla.

Perusjoukon muodostavat teolliset toimipaikat ja yritykset. Liikevaihtoa lähdeaineistonaan käyttävissä toimialoissa ovat mukana kaikki yritykset. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin oma tiedonkeruu perustuu toimialoista tehtyyn otantaan, jossa on mukana jalostusarvoltaan toimialojen suurimpia yrityksiä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tarkimman toimialatason (kolminumerotaso) indeksit lasketaan erillisten ositteiden avulla. Ositteeseen 1 pyritään sisällyttämään toimialan yli 150 hengen yritysten toimipaikat. Osite 2 koostuu yli 50 hengen mutta alle 150 hengen yrityksistä. Osite 3 koostuu alle 50 hengen yrityksistä. Alle 50 hengen yritysten osalta käytetään ositteessa 3 oman tiedonkeruun asemesta Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta laskettuja indeksejä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tilastoyksikkö on toimialayksikkö.
 

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja.

Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2021 (2021=100).

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin viiteajankohta on kuukausi. Tilasto julkaistaan 40 päivän viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi julkaistaan koko maan tasolla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi sisältää kuitenkin myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella. Suurimmilta yrityksiltä kysytään kuukausittain myyntitiedustelussa tavaroiden ja palveluiden myyntiä ulkomailta ulkomaille. Tieto saattaa sisältää esimerkiksi välityskauppaa, jos se on ilmoitettu Suomessa toimivan yrityksen tilinpäätöksessä. Myyntiedustelun tiedot eivät täysin kata kansantalouden tilinpidon määritelmää globaalista tuotannosta. Liikevaihdon laatua suurimpien globaalisti toimivien yritysten osalta on tarkasteltu, mutta ei ole täysin selvää kuvaa siitä, miten hyvin se kattaa globaalin tuotannon.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kattaa TOL 2008 -toimialaluokituksen pääluokat B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus sekä D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta julkaistaan myös pääluokkien alasarjat toimialaluokituksen kaksinumerotasolla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin kuukausittaiset tiedot ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1995 alkaen.

Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
 

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa. Tärkeimpiä syitä tietojen tarkentumiseen ovat julkaisuhetkellä puuttuneita lähdetietoja koskeneiden estimaattien korvaaminen todellisilla lähdetiedoilla, muu tietojen täydentyminen tai korjaaminen takautuvasti sekä painorakenteen päivitykset. Lisäksi kausitasoitetut sarjat ja trendisarjat voivat muuttua, vaikka alkuperäisissä sarjoissa ei tapahtuisi muutoksia. Kausitasoituksessa käytettävät mallit päivitetään kerran vuodessa, jolloin revisiot voivat olla tavallista suurempia.

Perusjoukkona ovat kaikki teolliset toimipaikat ja yritykset. Liikevaihtoa käyttävissä toimialoissa on mukana kaikki yritykset. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin oma tiedonkeruu perustuu toimialoista tehtyyn otantaan, jossa on mukana jalostusarvoltaan toimialojen suurimpia yrityksiä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot julkaistaan 40 päivän viiveellä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa. Tärkeimpiä syitä tietojen tarkentumiseen ovat julkaisuhetkellä puuttuneita lähdetietoja koskeneiden estimaattien korvaaminen todellisilla lähdetiedoilla, muu tietojen täydentyminen tai korjaaminen takautuvasti ja painorakenteen päivitykset. Lisäksi kausitasoitetut sarjat ja trendisarjat voivat muuttua, vaikka alkuperäisissä sarjoissa ei tapahtuisi muutoksia. Kausitasoituksessa käytettävät mallit päivitetään kerran vuodessa, jolloin revisiot voivat olla tavallista suurempia. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä on esitetty taulukossa tilaston kotisivulla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tarkimman toimialatason (kolminumerotaso) indeksit lasketaan erillisten ositteiden avulla. Ositteeseen 1 pyritään sisällyttämään toimialan yli 150 hengen yritysten toimipaikat. Osite 2 koostuu yli 50 hengen mutta alle 150 hengen yrityksistä. Osite 3 koostuu alle 50 hengen yrityksistä. Alle 50 hengen yritysten osalta käytetään ositteessa 3 oman tiedonkeruun asemesta Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta laskettuja indeksejä.

Liikevaihtoaineiston osalta aineistossa on alipeittoa. Kuukausitiedoissa ei ole mukana pieniä yrityksiä, mutta ne täydentyvät neljännesvuosi- ja vuositason aineiston saamisen myötä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi vastauskato oli 4,6 prosenttia vuonna 2023.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä käytetään osalla toimialoista uusimman kuukauden indeksien laskennassa apuna menetelmällistä aikasarjamallinnusta. Osalla näistä toimialoista tuoreimmat tiedot saattavat kuitenkin tarkentua merkittävästikin myöhemmissä julkistuksissa.

Lisäksi uusimpien kuukausien puuttuvia tietoja imputoidaan laskentaan. Näistä saattaa aiheutua virhettä, jos imputoinnit eroavat paljon myöhemmin tulevasta oikeasta havainnosta.

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia EBS-asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Teollisuustuotannon kuukausittaista volyymi-indeksiä on tuotettu vuodesta 1950 alkaen. Tiedot on pyritty tekemään ajallisesti mahdollisimman vertailukelpoiseksi. Tilaston laskentamenetelmässä ja käytetyissä lähdeaineistoissa on kuitenkin tapahtunut ajan kuluessa muutoksia, joten tietoja ei voida pitää yli ajan täysin vertailukelpoisina. Viimeisimmän uudistuksen yhteydessä osalle sarjoista tulee aikasarjakatkos vuosien 2016 ja 2017 vaihteeseen lähdeaineiston muuttuessa. Liikevaihtoindeksien pohjalta tuotetut toimialat kuvaavat tuotantoa laajemmin, myös esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan tehtaattoman tuottamisen ja valmistuttamisen osalta. Liikevaihdosta vuodesta 2017 eteenpäin tuotettavat toimialat on listattu tilaston menetelmäselosteessa.

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudesta, julkaisemisviiveestä sekä tietosisällön laajuudesta siten, että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoihin kuuluu muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, joka kuvaa yritysten rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia kyseisen vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esimerkiksi yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan muutoksia.

Vuositasoisesta yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Teollisuustuotantotilaston tiedot kuvaavat kalenterivuonna Suomessa tapahtunutta tuotantoa, kun taas teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot kuvaavat kuukausittaisia tietoja.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksistä julkaistaan vain kuukausitiedot.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona. Lisäksi tilaston tuotannossa pyritään käyttämään yhtenäisiä määritelmiä kansantalouden tilinpidon kanssa ja tilaston tuotannossa käytetään kansantalouden tilinpidon laatimia deflaattoreita.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi  kuuluu suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen muutosta tarkalla toimialatasolla.

Tilaston tietoja ei voida täysin verrata muihin teollisuuden alan suhdannekuvaajiin, koska esimerkiksi teollisuuden uusien tilauksien -tilaston kanssa toimialakattavuus on erilainen.

 

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tuotannossa käytetään lähdeaineistona osalla toimialoista liikevaihtotietoja ja näillä toimialoilla on käytössä totaaliaineisto.

Osalla toimialoista tuotannon arvo ja määrätiedot kysytään edelleen teollisuustuotannon volyymi-indeksin omassa tiedonkeruussa ja yritykset valitaan otannan perusteella. Näiden toimialojen osalta tietoja täydennetään myös Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistolla. Tilaston menetelmäselosteessa on kerrottu tarkemmin, mitä lähdeaineistoa käytetään milläkin toimialalla.

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa oma-aloitteisten verojen aineiston tiedot Tilastokeskukseen kuukausittain sovittuna päivänä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Lisäksi tiedustelun vastauskatoa seurataan kuukausittain.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot kerätään kuukausittain.
 

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tuotantoon käytettiin 404 työpäivää vuonna 2023.

Tilaston vastausrasite kysely tehtiin keväällä 2018. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 56 minuuttia.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin oman tiedonkeruun laskenta
Tilaston laskenta aloitetaan laskemalla yksittäisten toimipaikkojen tai yritysten eri hyödykkeiden tuotantotiedoista toimipaikan tai yrityksen tuotannon volyymin muutokset. Näin menetellään, jotta määrä- ja arvotiedoista saadaan muodostettua yksikäsitteinen toimipaikan tai yrityksen kehitystä kuvaava luku. Hyödykekohtaiset tiedot painotetaan yhteen käyttämällä kunkin hyödykkeen painona edellisen vuoden tuotannon arvoa. Arvotiedot deflatoidaan tässä vaiheessa.
Laskennan seuraavassa vaiheessa muodostetaan toimialoittain ositekohtaiset volyymin muutostiedot. Edellä kuvattuihin eri kokoluokkiin kuuluvien yritysten tiedot yhdistetään painottamalla samaan toimialaan kuuluvien tietyn kokoluokan yritysten tiedot yhteen. Painoina käytetään joko yritysten tai toimipaikkojen tuotannon arvoja tai otanta-asetelman pohjalta laskettuja painoja.
Tämän jälkeen ositekohtaiset tiedot painotetaan yhteen toimialaluokituksen kolminumerotasolle. Saaduilla muutostiedoilla edellisen vuoden indeksiä ketjutetaan eteenpäin ja näin saadaan varsinainen lopullinen toimialaindeksi toimialaluokituksen kolminumerotasolla. Ositteiden painottamisessa käytetään alueellisen yritystoimintatilaston kokonaisaineistosta saatavia bruttoarvotietoja ositteen yritysten kokoluokkaa vastaaville yrityksille.

Liikevaihtoindekseihin pohjautuva laskenta
Osalla toimialoista volyymi-indeksi lasketaan kiinteähintaistamalla kyseisen toimialan liikevaihtoindeksi. Liikevaihtoindeksien laskenta perustuu muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta keskeneräinen: koossa on vain osa yrityksistä. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen, kunnes aineisto on lopullinen. Uusimpien kuukausien indeksien laskennassa on käytetty apuna menetelmällistä aikasarjamallinnusta. Tämä pienentää aineiston hitaasta kertymisestä johtuvia revisioita. Tilaston tuorein kuukausi julkaistaan noin puolentoista kuukauden viiveellä.

Julkistettavien toimialojen muodostaminen ja indeksilaskenta
Kolminumerotason toimialaindeksien avulla voidaan laskea erilaisia useita alatoimialoja yhdistäviä aggregaatti-indeksejä toimialaindeksien painotettuina keskiarvoina. Aggregoinnissa käytetään painona toimialan jalostusarvoa kokonaisaineistosta laskettuna.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksi lasketaan muuttuvapainoisena ketjuindeksinä, jossa laskennassa käytettävä painorakenne päivitetään vuosittain. Jatkuvan päivityksen etuna on, että tilasto heijastaa teollisuuden rakennemuutoksia mahdollisimman nopeasti. Haittana on muun muassa se, että indeksipisteluvut voivat tarkentua lähes kaksi vuotta taaksepäin.
Vaikka indeksissä ei ole kiinteää perusvuotta, julkaistaan tiedot suhteutettuna tiettyyn valittuun viitevuoteen, jonka osalta alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Viitevuotena on vuoden 2024 tammikuun tiedoista alkaen vuosi 2021. Myös aikaisempien vuosien indeksipisteluvut on muutettu vertailukelpoiseksi nykyisen viitevuoden (2021=100) indeksien kanssa.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin aineistoja validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin oman tiedonkeruun aineiston validointi
Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yksikkötasolla käymällä läpi merkittävimmät muutokset ja poikkeavat havainnot.

Liikevaihtoindekseihin pohjautuvan aineiston validointi
Verohallinnon aineistoon ja Tilastokeskuksen myyntitiedusteluun perustuvaa tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietyissä muuttujissa on havaittu systemaattisia virhetyyppejä, jotka oikaistaan jo ennen laskentaa. Aineistopäivitysten, kuten aineiston kertymisen tai yritysten muuttuneiden kuukausitietojen takia lasketut indeksit voivat hieman muuttua laskenta-ajankohdasta toiseen. Indeksien laskentavaiheessa oikaistaan tai poistetaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yritystasolla, käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja liikevaihdon muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset.

Revisioita tarkastellaan tarkastusprosessin yhteydessä mikro- ja makrotasoilla. Myös eri toimialojen erityispiirteet otetaan huomioon, kun aineistoa validoidaan.

Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla käsitellään aikasarjoja. Menetelmällä poistetaan aineistosta vuoden sisäinen, miltei säännöllisenä toistuva vaihtelu. Tilastossa käytetään Tramo/Seats-menetelmää ja J-Demetra+ -ohjelmistoa. Lisäksi kausitasoitus perustuu ESS Guidelines on Seasonal Adjustment -ohjeisiin.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot julkistetaan toimialoittaisina indeksisarjoina. Alkuperäisten sarjojen lisäksi indeksit lasketaan työpäiväkorjattuina ja kausitasoitettuina sarjoina sekä trendisarjoina.

Työpäiväkorjattujen indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia voidaan seurata kausitasoitettujen sarjojen ja trendisarjojen avulla. Kausitasoitettuja sarjoja ja trendisarjoja käytettäessä on syytä huomata, että Tramo/Seats-menetelmässä viimeisimmät kuukaudet perustuvat osittain mallipohjaisiin ennusteisiin, joten niiden pohjalta tehtävissä päätelmissä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Lisätietoja kausitasoituksesta löytyy tilaston menetelmäselosteesta ja Tilastokeskuksen kotisivulta olevasta Kausitasoitus Tramo/Seats-menetelmällä -selosteesta.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin menetelmäseloste löytyy tilaston kotisivulta.

Tilastokeskus

Yritystilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tilastointia ohjaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152) sekä EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)

Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus ja pidetään huoli siitä, että tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuuluu niin sanottuihin herkkiin tilastoihin, joihin liittyviä tietoja saavat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (§ 24, 1 momentti, kohta 13) nojalla käsitellä ennen julkaisua vain erikseen nimetyt henkilöt. Tuloksia ei luovuteta käyttäjille ennen tilaston virallista julkistamispäivää.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuuluu niin sanottuihin herkkiin tilastoihin, joihin liittyviä tietoja saavat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (§ 24, 1 momentti, kohta 13) nojalla käsitellä ennen julkaisua vain erikseen nimetyt henkilöt. Tuloksia ei anneta käyttäjille ennen tilaston virallista julkistamispäivää.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin julkaisu ei sisällä yksikkötason tietoja. Indeksien laskennassa peittämiskriteereinä käytetään sekä kynnyssääntöä eli julkaistavassa solussa pitää olla vähintään 3 yritystä että dominanssisääntöä eli  yhden yksikön tulee muodostaa alle 80 prosenttia julkaistavan tiedon  kokonaisarvosta.

Toimialoja 19, 20, 21, 22, 26, 27, 29 ja 30 ei julkaista erikseen, koska niissä on dominoivia yrityksiä. Nämä julkaistaan yhdistelmätoimialoina ja ne ovat mukana koko teollisuuden (TOL BCD) luvuissa.

Tiedot toimitetaan Eurostatiin luottamuksellisina eli liputettuina, jos julkaisutasolla on yksiköitä kolme tai vähemmän.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tiedot toimitetaan tuotannon suhdannekuvaajan ja kansantalouden tilinpidon käyttöön kuukausittain. Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatin käyttöön julkaisupäivänä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä siihen.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
 

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.

Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Tilaston tietoja käytetään muun muassa Euroopan unionin tilastovirastossa (Eurostat), Euroopan keskuspankissa (EKP), kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK) sekä Suomen julkisessa hallinnossa yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja käytetään myös lähdeaineistona kansantalouden tilinpidon laadinnassa.

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain. Viimeisin Suomen saama arvosana oli 10.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikköaineiston revisioita ja tehdään koherenssitarkasteluja muihin suhdannetilastoihin.

Vuosittain tehdään vertailuja teollisuustuotantotilaston tietoihin.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.