Ulosottoasiat -tilaston pääasiallinen tietosisältö koskee ulosottoasioiden ja ulosottovelallisten lukumääriä sekä ulosottovelan euromääräistä arvoa Suomessa. Lukumääriä luokitellaan vireilläolon, henkilölajin, iän, sukupuolen sekä tiettyjen sosioekonomisten muuttujien mukaan.

Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan, jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottovelallisten määrä koskee velallisia, joilla on tilastovuoden viimeisenä päivänä vireilläolevia ulosottoasioita ja velallisia, joiden ulosottoasioiden vireilläolo on päättynyt tilastovuoden aikana.

 

Tilastokeskus julkaisee tilastoa oikeusministeriön ulosottopiirien ulosottoasioista ja ulosottoasioihin liittyvistä ulosottovelallisista. Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Perusaineistona tilastossa käytetään oikeusministeriön ulosoton tietojärjestelmän tietovarastoa (dwUljas). Perusaineiston Tilastokeskukselle toimittaa Oikeusrekisterikeskus. Jotta ulosottovelallisen asemaa voidaan kuvata mahdollisimman laajasti, on perusaineistoon liitetty myös useita velallista kuvaavia sosioekonomisia muuttujia. Näitä muuttujia ovat mm. velallisen ikä, sukupuoli, perhetyyppi, koulutus ja ammatti.

Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosottoa edeltää yleensä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies yleensä lähettää velalliselle vireilletuloilmoituksen. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään tarvittaessa ulosotossa. Elatusapujen perinnän osalta ei vaadita tuomioistuimen päätöstä, jos elatusmaksuista on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Osamaksusopimusten osalta perintään voidaan ryhtyä ulosottomiehen laatiman osamaksutilityspöytäkirjan perusteella.

Tilasto muodostetaan oikeusministeriön ulosoton tietojärjestelmään (dwUljas) kirjatuista ulosottoasioista. Tilaston perusjoukon muodostaa ulosottoviranomaisen toimenpiteen kohteeksi joutuneet luonnolliset ja yksityishenkilöt sekä toimenpiteen kohteena oleva perintä- tai toimenpideasia.

Tilaston keskeisiä havaintoyksikköjä ovat ulosottovelallinen ja ulosottoasia. Ulosottovelalliset ovat velallisia, joilla on tilastovuoden viimeisenä päivänä vireilläolevia ulosottoasioita tai joiden ulosottoasioiden vireilläolo on päättynyt tilastovuoden aikana. Ulosottovelallinen voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Tilastossa julkaistujen tietojen mittayksiköinä ovat lukumäärä ja euro.
 

Tilaston viiteajankohta on tilastovuosi. Tiedot julkistetaan yleensä 3-4 kuukautta tilastoajanjakson päättymisen jälkeen.

Tilasto kattaa Suomessa toimivan ulosottoviranomaisen kirjaamat tiedot.

Tietoaineisto kattaa valtakunnalliseen ulosottoaineistoon sisältyvät tiedot.
 

Tilasto alkaa vuodesta 2008. Kyseessä on vuositilasto ja julkaistut tiedot ovat lopullisia.

Tilasto julkaistaan vuosittain.

Tilasto kuvaa tarkasteltua ilmiötä siten, kun se on tilaston pohjana olevaan järjestelmään tallennettu. Tilaston keskeiset virhelähteet ovat pohja-aineiston mahdolliset virheet tai aineiston käsittelyssä syntyvät virheet.

Keskeinen keino arvioida tietojen tarkkuutta on tarkastella tilastoaineistoa suhteessa lähtöaineistoon. Toinen keino on tarkastella tietoja suhteessa aiempien vuosien tietoihin.

Tilasto julkaistaan vuosittain noin 4 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.
Julkistuspäivämäärät löytyvät Tilastokeskuksen julkistuskalenterista.

Tilaston kohdalla jukaisukalenterin ja julkaisupäivän välillä ei esiinny viivettä.
 

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat esim. teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai käsitteet. Tällaiset virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus-ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Jotta ulosottovelallisen asemaa voidaan kuvata mahdollisimman laajasti, on perusaineistoon liitetty myös useita velallista kuvaavia sosio-ekonomisia muuttujia. Näitä muuttujia ovat mm. velallisen ikä, sukupuoli, pääasiallinen toiminta, perhetyyppi, koulutus, tulotiedot ja ammatti.

Tilasto on vertailukelpoinen alueellisesti koko aikasarjan osalta.
 

Tilaston aikasarjat ovat vertailukelpoisia vuodesta toiseen. 

Ulosottoasioiden tilastolla ei ole suoria kosketuspintoja muihin Tilastokeskuksen oikeustilastojen aineistoihin. Oikeushallinnon ulosottoyksikkö tuottaa vuosittain julkaisun ulosottotoimesta. Julkaisun tilastot eivät ole täysin yhtenäisiä Tilastokeskuksen ulosottoasioiden tilaston kanssa. Tilastojen välisten erojen oletetaan kuitenkin olevan vähäisiä. Erot tilastojen välillä johtuvat lähinnä siitä, että oikeushallinnon ulosottoyksikön julkaisuun tehdään ulosottovirastojen esitysten perusteella manuaalisia korjauksia. Manuaalikorjaukset eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskukseen toimitettavaan perusaineistoon (dwUljakseen).

Velallisiin kohdistuvien ulosottoasioiden lukumäärä voi olla hieman suurempi kuin ulosottoasioiden kokonaismäärä, sillä yhteen ulosottoasiaan voi liittyä useampi kuin yksi ulosottovelallinen. Velallistiedoissa velalliseen kohdistuva ulosottoasia lasketaan aina yhdeksi riippumatta ulosottoasiaan liittyvien velallisten lukumäärästä.

Tilastokeskukselle toimitetaan vuosittain oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ulosottoyksikön työmäärä- ja euromäärätilastoja. Aineisto on kokonaisaineisto. 

Aineisto saadaan kerran vuodessa Oikeusrekisterikeskuksen koordinoimana linjasiirtona. Aineiston toimituksesta ja seuraavan vuoden käytännöistä sovitaan kerran vuodessa (loppuvuodesta).

Perustieto kerätään kerran vuodessa.

Saatu aineisto käsitellään vuosittain saman prosessin mukaisesti. Aineistoon yhdistetään tietoja Tilastokeskuksen henkilötilastoista. Pohja-aineiston mahdollisia puutteita selvitetään Oikeusrekisterikeskuksen kanssa.

Dataa validoidaan tilaston laadinnan yhteydessä vakiintuneiden tarkastusrutiinien avulla.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi) 

Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia.

Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa 

Tietoaineistoa ei jaeta muiden tilastovirastojen tai yksiköiden välillä. Tietojen jakamiseen ei siten ole vakiintuneita menettelyjä tai järjestelyjä.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Käyttäjäseurannan perusteella tilaston pääkäyttäjäryhmiä ovat muut viranomaiset, alueelliset ja kunnalliset toimijat, etujärjestöt, rahoitus- ja vakuutusalojen toimijat sekä media. Käyttäjien muuttuvia tietotarpeita seurataan aktiivisesti ja ne otetaan huomioon tilaston tietosisällön kehittämisessä.
 

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojenkäytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Codeof Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF).

Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadunvarmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteeritovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi) 

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet 

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.