Tilastokeskus julkaisee tilastoa oikeusministeriön ulosottopiirien ulosottoasioista ja ulosottoasioihin liittyvistä ulosottovelallisista. Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Perusaineistona tilastossa käytetään oikeusministeriön ulosoton tietojärjestelmän tietovarastoa (dwUljas). Perusaineiston Tilastokeskukselle toimittaa Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus. Jotta ulosottovelallisen asemaa voidaan mahdollisimman laajasti kuvata, on perusaineistoon liitetty myös useita velallista kuvaavia sosio-ekonomisia muuttujia. Näitä muuttujia ovat mm. velallisen ikä, sukupuoli, perhetyyppi, koulutus ja ammatti. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosottoa edeltää yleensä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies yleensä lähettää velalliselle vireilletuloilmoituksen. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään tarvittaessa ulosotossa. Elatusapujen perinnän osalta ei vaadita tuomioistuimen päätöstä, jos elatusmaksuista on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Osamaksusopimusten osalta perintään voidaan ryhtyä ulosottomiehen laatiman osamaksutilityspöytäkirjan perusteella.