Tilastokeskuksen tutkimusaineistoja voi yhdistää sekä Tilastokeskuksen aineistoihin että muihin aineistoihin. Yhdistämisen tekee yleensä Tilastokeskus.
Yhdistämismahdollisuudet riippuvat yhdistettävästä aineistosta.
Kun tutkimusaineistossa halutaan yhdistää haastattelu- ja kyselytutkimuksella kerättyjä aineistoja muihin aineistojen, henkilötietojen käsittelyn tulee olla rekisteröidyn henkilön kannalta läpinäkyvää.
Haastattelu- ja kyselytutkimuksiin osallistuvia on informoitava tietojen yhdistämisestä rekisteritietoihin jo silloin, kun tutkittaviin otetaan yhteyttä ensimmäistä kertaa tiedonkeruun toteuttamiseksi.
Vastaajille on kerrottava muun muassa
Jos haastattelu- tai kyselytutkimuksella kerättyyn aineistoon halutaan yhdistää Tilastokeskuksen yksilötasoisia tietoja, osallistujan informoinnin täytyy sisältää tiedot tästä.
Vastaajille on kerrottava, että tietoja haetaan myös Tilastokeskuksesta. Lisäksi heille tulee kertoa ne henkilötietojen ryhmät, joiden tiedot on tarkoitus yhdistää. Henkilötietojen ryhmiä voivat olla esimerkiksi tulot, koulutus, työmarkkina-asema.
Informoinnissa tulee kertoa myös, miltä ajalta tietoja aiotaan yhdistää. Tiedot voivat koskea esimerkiksi vain kyselyhetkeä tai esimerkiksi työ- ja koulutushistoriaa.
Suosittelemme hakemaan käyttölupaa kyselyaineistojen yhdistämiseen rekisteriaineistoihin jo ennen kyselytutkimuksen toteuttamista. Silloin vastaajien informointiin liittyvät kysymykset tulevat käsiteltyä lupakäsittelyn yhteydessä jo ennen aineiston keräämistä.
Periaate: pitää olla käyttölupa, Findata erityistapauksena?
Aineistoja voi yhdistää muiden viranomaisten julkisiin tietoihin.
Muita tilastoviranomaisia ovat Tilastokeskuksen lisäksi Tulli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Luonnonvarakeskus (Luke).
Aineistojen yhdistäminen muiden kuin tilastoviranomaisten julkaisemiin tilastotietoihin
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.