Palkkaliukuma voi olla myös negatiivista

Ansiokehitys koostuu työehtosopimuksissa sovituista palkankorotuksista ja niin sanotusta palkkaliukumasta. Palkkaliukuma on sopimuskorotuksen ylittävä tai alittava ansiokehitys ja se koostuu työnantajakohtaisista palkanko
rotuksista. Näiden lisäksi keskiansioiden kehitykseen vaikuttavat myös palkansaajarakenteessa tapahtuvat muutokset. Sopimuskorotukset ja palkkaliukuma yhdessä muodostavat ansiotasoindeksin mukaisen ansiokehityksen, joka sisältää työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät ja tulospalkkiot.

Kuviossa on esitetty ansiokehityksen keskimääräinen vuosimuutos 2019-2020 toimialaluokituksen pääluokkatasolla niin, että sopimuskorotukset ja palkkaliukumat on eroteltu. Huomioitavaa on, että koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan alkaminen vuonna 2020 ei suoraan vaikuta ansiotasoindeksiin, sillä tilasto kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä.

Ansiokehitys toimialoittain (TOL2008), vuosimuutosprosentti 2019-2020

Ansiokehitys oli vuonna 2020 nopeinta toimialalla rakentaminen (3,0 prosenttia) ja toimialalla ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (2,7 prosenttia). Näillä toimialoilla myös palkkaliukuman osuus ansiokehityksestä oli suurin. Ansiokehitys oli hitainta toimialoilla maa- ja metsätalous (1,0 prosenttia) ja toimialalla majoitus- ja ravitsemistoiminta (1,0 prosenttia). Palkkaliukuma oli negatiivista toimialalla maa- ja metsätalous ja hieman negatiivista myös toimialalla taiteet, viihde ja virkistys. Ansiokehitys ei kokonaisuudessaan kuitenkaan ollut negatiivista kummallakaan näistä toimialoista, koska ansiokehitys koostuu palkkaliukumien lisäksi sopimuskorotuksista.

Sopimuskorotusten osuus ansiokehityksestä oli vuonna 2020 suurinta kaupan (1,7 prosenttia), julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen (1,7 prosenttia) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (1,5 prosenttia) toimialoilla. Pienimmät sopimuskorotukset olivat puolestaan majoitus ja ravitsemistoiminnan (0,7 prosenttia), rahoituksen ja vakuutuksen (0,9 prosenttia) sekä informaation ja viestinnän (1,1 prosenttia) toimialoilla.

Ansiokehitykseen vaikuttaa myös toimialalla tapahtuva rakennemuutos. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan miten ammattirakenteen muutos on vaikuttanut keskiansioiden kehitykseen vuodesta 2010 alkaen.

Yksityisen sektorin johtajien ansiot ovat nousseet eniten kymmenessä vuodessa

Tilastokeskus on laskenut vuodesta 2010 lähtien säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä, jossa kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokan ansiokehitys lasketaan erikseen. Ammatin pääluokkia on kymmenen johtajista muihin työntekijöihin.

Oheisessa kuviossa on ammatin pääluokan mukaan vakioitu ansiokehitys työnantajasektoreittain vuodesta 2010 vuoteen 2020. Ammatin pääluokat on jaettu kuviossa neljään luokkaan siten, että johtajat ovat erikseen ja erityisasiantuntijat sekä asiantuntijat on yhdistetty yhdeksi luokaksi. ”Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät” sekä ”palvelu- ja myyntityöntekijät” on yhdistetty toimihenkilöiden ja palvelutyöntekijöiden luokaksi ja työntekijäluokan muodostavat luokat ”maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.”, ”rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät”, ”prosessi- ja kuljetustyöntekijät” sekä ”muut työntekijät”.

Palkansaajien säännöllisen ansion muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2020 ammatin pääluokilla vakioituna